Stressi herää tavallisesti silloin, kun ihminen kokee omat kykynsä ja voimavaransa vastata haastavaan tilanteeseen tai kokemiinsa vaatimuksiin liian vähäisiksi. Lyhytaikainen ”hyvä” stressi voi parhaimmillaan tehostaa opiskelua, mutta pitkittyessään stressi voi olla haitallista ihmisen terveydelle. Stressatessa voi tuntua siltä, ettei osaa, ehdi, kykene tai pysty tekemään niitä asioita, joita meiltä odotetaan. Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa jatkuva kiire, melu, äkilliset muutokset koulussa tai ihmissuhdeongelmat. Tämä etäopiskelun aikakausi ja koronatilanteen mukaan tuoma epävarmuus on ollut omiaan aiheuttamaan monelle stressiä. Toki olemme erilaisia siinä, miten helposti koemme stressiä. Osa meistä kykenee työskentelemään suurenkin paineen alla ilman, että se juurikaan vaikuttaa meidän toimintakykyymme. Toisilla taas esimerkiksi etäopiskeluaika voi laukasta voimakkaan stressireaktion, joka lamaannuttaa sohvan pohjalle.
Koska stressi on yksilöllistä, ei se myöskään ilmene eri ihmisillä samalla tavalla. Tärkeää onkin tunnistaa omat yksilölliset stressioireet. Stressi voi ilmetä muun muassa univaikeuksina, ahdistuksena, alakulona, ärtyneisyytenä, kipuna kehossa, keskittymisen vaikeuksina, hermostuneisuutena, voimistuneena itsekritiikkinä tai muutoksina elintavoissa. Kun alkaa huomata itsessään stressioireita, on syytä pysähtyä. Tunnistatko, mikä sinussa aiheuttaa stressiä? Pystytkö muuttamaan jotakin tässä stressin aiheuttajassa? Kun oppii tunnistamaan tilanteita, joissa stressiä toistuvasti ilmenee, voi stressiä pyrkiä säätelemään jo ennen sen varsinaista kasaantumista. Esimerkiksi jos huomaat, että kokeisiin lukeminen venyy helposti viimeiseen iltaan, ja aiheuttaa tällöin voimakasta stressiä, voit ennakoida tilannetta aloittamalla jatkossa lukemisen totuttua aiemmin. Jos huomaat stressaavasi suurta opiskelumäärää, voit pohtia, voisiko opiskelua jaksottaa tasaisemmin tai vähentää työmäärää hetkellisesti. Armollisuus itseä kohtaan sekä sopiviksi mitoitetut tavoitteet voivat auttaa stressin säätelyssä. Joskus itselle asetettuja tavoitteita voi joutua hieman kohtuullistamaan, jotta omat voimavarat riittävät niiden saavuttamiseen. Muista, että tarpeeksi hyvä riittää.
Terveelliset elämäntavat ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kulmakivi. Ravinto, uni ja liikunta vaikuttavat muun muassa tunteisiin ja vireystilaan. Säännöllinen ja mielekäs liikuntaharrastus voi ollakin toimiva keino purkaa stressiä. Myös toimiva sosiaalinen tukiverkosto on tärkeä osa stressinhallintaa. Ympärillä olevilta ihmisiltä voit saada pyydettäessä apua stressaavissa tilanteissa. Sosiaalisista suhteista voimme saada myös voimavaroja ja mielihyvän kokemuksia, jotka kannattelevat meitä stressaavissa tilanteissa. Kaikilla ei ole toimivaa tukiverkostoa kotona, ja tällöin on tärkeää löytää tukea jostain muualta – esimerkiksi oppilashuollosta. Me oppilashuollossa voimme toimia huolien kuuntelijana ja tällä tavalla tukea stressin säätelyssä. Aina ei tarvitse pärjätä yksin… 🙂
Stressittömämpää loppukevättä!
Koulupsykologi Siiri