Kesäloma on nyt takanapäin ja koulutyö on alkanut. Pitkän loman ja ihanan kesäfiiliksen jälkeen, koulun aloitus saattaakin herättää ahdistusta, vaikka kuvittelit edessä olevan jälleen yksi tuttuakin tutumpi kouluvuosi.
Ahdistus on nuoruusiässä yksi yleisimmistä oirehtimisen muodoista. Varmasti jokainen lapsi tai nuori kokee ajoittain eri asteista ahdistuneisuutta vaihdellen kevyestä esiintymisjännityksestä lähes lamauttavan voimakkaisiin fyysisiin ja psyykkisiin reaktioihin ja mielikuviin. Ahdistus itsessään ei ole sairaus tai mielen toiminnan häiriö, vaan yksilöllinen viesti tilanteen haasteellisuudesta tai uhasta omalle minäkuvalle tai itsearvostukselle, mutta ahdistus voi muuttua myös liian kuormittavaksi, vaikeaksi hallittavaksi tai liialliseksi tilanteeseen nähden ja tällöin siihen kannattaa hakea apua aluksi esimerkiksi oppilashuollon palveluiden kautta.
Tuo kummallinen ja hieman tunnistamaton ahdistunut olo voi ilmaantua oppitunneilla, välitunneilla, kotona, koetilanteessa, suurissa ihmisjoukoissa, tai oikeastaan missä vain. Se saattaa olla pahempaa yksinäisyydessä, tai toisaalta aivan yhtä hyvin ihmisten parissa ollessa. Ahdistus on yksilöllinen kokemus, mikä sisältää hätää, huolta, pelkoa, vihaa, ärtymystä ja monia muita kyseisessä tilanteessa tunnistamattomia tunteita, sekä huolta siitä mihin oma olotila ja kehon tuntemukset voivat johtaa. Onneksi ne eivät johda juuri mihinkään, mutta ahdistuksen tunne voi siitä huolimatta tuntua ajoittain sietämättömältä kestää ja oma vakuuttuneisuus oireiden vaarasta on todellisuutta suurempi.
Yhteistä ahdistuksen kokemukselle on, että yksilö kokee itselleen hankalassa tilanteessa erilaisia fyysisiä olotiloja, kuten pulssin kohoamista, hikoilua, vatsavaivoja ja muita autonomisen hermoston reaktioita, jotka tulkitaan itselle vaarallisina oireina, tai esimerkiksi muiden ihmisten silmissä häpeällisinä tai itseä uhkaavina oloina. Onneksi usein ahdistuksessa kyse on kuitenkin vain tunteista, ajatuksista, heränneistä ja virinneistä muistikuvista, vanhoista kokemuksista, tulkinnoista, peloista, huolista ja uhan tunteesta. Jos näissä tilanteissa pystyt katsomaan ympärillesi ja arvioimaan onko juuri nyt sinulla ihan oikeaa vaaraa, vai onko kyse sittenkin vain ajatuksista ja tunteista, saattaa olla, että pystyt rauhoittumaan ja toteamaan, että sinulla aktivoituivat vanhat tai uudet huolet ja ne herättivät uudelleen tunteita, mutta että tällä hetkellä uhkaa ei ole.
Ihmiset ovat voineet kokea elämässään rankkojakin vaiheita, pettymyksiä ihmissuhteissa, surua, turvattomuutta tai jopa fyysistä uhkaa terveydelleen. Nämä vanhat tapahtumat virittävät meidät pelkäämään samankaltaisia tilanteita yhä uudelleen. Toivottavasti nämä vanhat tapahtumat ovat jo sinun osaltasi historiaa ja voit nyt katsoa rauhassa ympärillesi ja todeta, että mieli muistaa vanhat tunteet ja nykyhetken tapahtumat muistuttavat niistä. Vanhoja muistoja saattaa herätä elokuvista, muiden oppilaiden kommenteista, opettajan suhtautumisesta tai vaikka kavereiden käyttäytymisestä. Mikäli kuitenkin elät tälläkin hetkellä kuormittavassa tilanteessa ja ahdistus kumpuaa tämän hetken arjen rankkuudesta, olethan yhteydessä keneen tahansa luotettavaan aikuiseen, niin saat apua tilanteeseesi.
On hyvä harjoitella erottamaan oman mielen sisäinen toiminta (ajattelu, mielikuvat ja omat reaktiot) siitä mitä ympärillä ja ympäristössä oikeasti tapahtuu. Mindfullness-harjoitteet ovat hyvä keino harjoitella palauttamaan huomio omista mielikuvista tähän nykyhetkeen, kiinnittämään huomio mielen sisältä siihen todelliseen ympäristöön, missä juuri tällä hetkellä olet ja vaikutat. Ahdistus on kasa tunnetta, ja tunteet voivat vaihtua nopeastikin. Yhtä nopeasti kuin tunne, ajatukset ja kehon tunteet ovat virinneet, ne voivat mennä myös pois, ajatusten vaihtuessa muihin asioihin, huomion kiinnittyessä turvallisuutta tuottaviin mielikuviin, myös olotila helpottuu ja turvalliset mielikuvat luovat puolestaan rentoutta ja reaktioiden tasoittumista. Harjoittelu on hidasta ja joskus se vie aikaa, voi tuntua aluksi vaikealta, mutta siihen voit saada apua esimerkiksi psykologilta, kuraattorilta tai koulun ulkopuolisista palveluista. Myös mielenterveystalo.fi –palvelusta voit löytää itsellesi apua. Liikunnan vaikutus mielen hyvinvointiin on tutkittua tietoa. Voisiko liikunnasta olla sinullekin iloa ja hyötyä? Myös rauhallinen hengitys ja erityisesti uloshengitykseen keskittyminen auttaa myös rentouttamaan kehoa ja mieltä.
Katso juuri nyt ympärillesi. Oletko turvassa? Ulkona paistaa aurinko, linnut laulavat? Ympäristö pysyy vakaana mielen liikkeistä, ajatuksista ja tunteista huolimatta.
Mukavaa alkanutta kouluvuotta sinulle.
Saara Ollikainen
koulupsykologi