Tehosta opiskeluasi koulupsykologin vinkeillä!
Jokainen meistä opiskelee ja oppii omalla tavallaan. Ei siis ole olemassa yhtä ja samaa kaikille sopivaa opiskelutekniikkaa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikki opiskelutekniikat eivät ole yhtä tehokkaita. Nyt kun kevätlukukautta on vielä useampi kuukausi jäljellä, voisi olla sopiva hetki kehittää omia opiskelutekniikoitansa sekä kokeilla uusia, mahdollisesti tehokkaampia keinoja oppia.
Tekstin alleviivaaminen, pelkkä lukeminen sekä muistiinpanojen kopioiminen ovat nuorten keskuudessa suosittuja opiskelutekniikoita. Nämä tekniikat ovat kuitenkin yksinään käytettyinä todettu melko tehottomiksi. Syynä tähän on se, että muistamisen tehostamiseksi opeteltava asia olisi tärkeää muokata itselle ymmärrettävään muotoon. Jos kopioi opettajan muistiinpanot taululta tai välitunnilla kaverin vihosta, ei välttämättä myöhemmin muistiinpanoja kerratessa muistakaan, mitä jokin asia tarkoitti. Sama ongelma on myös alleviivaamisessa tai pelkässä lukemisessa; luettavaa tietoa ei usein pohdita tarpeeksi, että se jäisi tehokkaasti muistiin. Ulkoa opeteltua kappaletta voi olla vaikea soveltaa koetehtäviin, ja siksi onkin tärkeää yrittää ymmärtää lukemaansa tekstiä. Tekstin alleviivaaminen tai korostuskynän käyttäminen vievät myös aikaa tehokkaampien opiskelutekniikoiden käyttämiseltä. Mutta mitä ovat nämä tehokkaammat opiskelutekniikat? Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla voit yrittää tehostaa oppimistasi:
- Kun luet tekstiä, kirjoita ylös kysymyksiä lukemastasi, ja vastaa niihin lukemisesi jälkeen. Tämä toimii ikään kuin harjoituskokeena ennen varsinaista koetta, jotta saat selville, mitä asioita osaat, ja mitkä asiat tarvitsevat vielä kertausta. Mikäli et todella testaa osaamistasi esimerkiksi kysymysten avulla, sinulle voi tulla vääristynyt kuva siitä, että osaat jonkin asian, mutta et kuitenkaan tositilanteessa osaisikaan vastata siihen liittyviin kysymyksiin.
- Opeta opiskeltava asia jollekin toiselle henkilölle. Kun joudut selittämään asian omin sanoin tai opettamaan sen toiselle henkilölle, joka ei vielä tiedä asiasta mitään, huomaat itsekin, miten hyvin aiheen tai asian hallitset. Voit myös pyytää toista henkilöä kysymään kysymyksiä opiskeltavasta aiheesta, niin huomaat, jos vielä jokin asia on epäselvä.
- Hajautettu opiskelu tarkoittaa sitä, että jaat opiskeltavaa sisältöä useammalle päivälle. Opiskelet esimerkiksi yhden kappaleen koealueesta yhtenä päivänä. Jos jätät opiskelun viimeiselle illalle ennen koetta, niin luettavaa ja muistettavaa on niin paljon, että yhden asian opettelu saattaa alkaa häiritä toisen asian muistamista. Tämä on yksi syy, miksi läksyjen tekeminen on niin hyödyllistä – opittava asia jakautuu useammalle päivälle, eikä muisti kuormitu liikaa.
- Luettavan sisällön muokkaaminen itselle ymmärrettävään muotoon. Yksi tapa muokata opittavaa sisältöä on tekstin yhdistäminen omiin kokemuksiin. Voit kysyä itseltäsi, mitä tiedät jo aiheesta, mitä sinulle tulee mieleen siitä tai millaisia tunteita se sinussa herättää. Voit myös keskustella aiheesta kavereiden tai perheesi kanssa. Tämä voi auttaa sinua muokkaamaan luettavaa tekstiä muistettavampaan muotoon. Myös vieraan kielen sanalistojen muistaminen voi olla tehokkaampaa kun ne on ryhmitelty itselle merkityksellisellä tavalla, esimerkiksi sanapareiksi (mustikka – puuro) tai vastakohtien kautta (likainen – puhdas). Voit myös yrittää luoda itsellesi merkityksellisiä muistisääntöjä muistamisen tueksi. Esimerkiksi itse muistan, että ”kelloa siirretään aina kohti kesää”, joten keväällä mennään ajassa yksi tunti eteenpäin ja syksyllä taaksepäin.
Parhaatkaan opiskelutekniikat eivät kuitenkaan toimi, jos ei pidä huolta omasta hyvinvoinnistaan. Voit siis tehostaa oppimistasi myös omilla elämänvalinnoillasi – miten nukut, syöt, liikut ja rentoudut päivittäin. Erityisesti riittävä uni on tärkeää oppimiselle, ja siksipä kokeeseen valmistautumisen kannalta voi olla järkevämpää mennä nukkumaan ajoissa kuin lukea myöhään yöllä seuraavan päivän kokeeseen. Muistathan huolehtia jaksamisestasi myös syömällä säännöllisesti sekä rentoutumalla sinulle sopivalla tavalla, mielellään myös välillä liikuntaa harrastaen.
Tsemppiä kevätlukukauteen!
Siiri Nuolioja,
koulupsykologi